Imetysaversion kanssa pärjääminen
07.08.2024
Imetysaversio on yleinen, mutta huonosti tunnettu imetyshaaste. Sen kanssa ei kannata kuitenkaan jäädä yksin.
"Ääh, mun on saatava tää tästä tissistä irti heti!"
"Lopetan tän imetyksen tähän kertaan!"
"Vihaan tätä."
Inhottava olo kaatuu niskaan imetyksen aikana ja tuntuu siltä, että ruokailija on vaan aivan pakko irroittaa. Olen ajatellut ylle kirjatuilla tavoilla jokaisen imetystaipaleeni kohdalla jossakin vaiheessa ja imetysaversio onkin ollut iso osa jokaista imetysmatkaani. Se ei ole helppo matkakaveri, mutta olemme oppineet sietämään toisiamme - ainakin yleensä. Imetysaversio on yleistä, mutta harva tietää mistä on kyse kun se tapahtuu ensimmäisen kerran, tai välttämättä myöhemminkään.
Mitä tää on ja miksi näin käy mulle?
Imetysaversio tarkoittaa voimakasta vastenmielisyyden tunnetta imetyshetken aikana. Epämiellyttävä olo voi olla todella vahva ja pakottava, sekä näyttäytyä esimerkiksi ahdistuksena, vihana, ärsytyksenä, levottomina raajoina ja voimakkaana tarpeena irroittaa lapsen imuote tai paeta tilanteesta. Voit tuntea aivan kuin kutinaa ihosi alla ja aversioon voikin liittyä toistuvia, häiritseviä ajatuksia imetyksestä tai vanhemmuudesta ylipäätään. Nämä tunteet ja ajatukset loppuvat, kun kyseinen imetyskerta päättyy. Silti olo jää yleensä aika syylliseksi: miksi tämä ennen niin ihana juttu tuntuu näin kamalalta?
Imetysaversio on kokemuksena hämmentävä ja etenkin, jos ei tiedä mistä on kyse, säikäyttää voimallansa. Yleensä aversioon ei liity halua lopettaa imetys, päinvastoin, iso osa aversiota kokevista imettäjistä haluaisi jatkaa imetysmatkaansa ja on ennen kokenut imettämisen positiivisena asiana. On kuitenkin hyvin yksilöllistä kuinka vahvasti kukin imettäjä kokee aversion vaikuttavan itseensä ja osa ei sitä toki koe koskaan ollenkaan. Osa aversiota kokevista on kokenut sitä jonkinasteisena alusta saakka.
Aversio on kohtalaisen tavallinen ilmiö ja koskettaa monia imettäjiä jossakin vaiheessa imetystaipalettaan, toisia enemmän kuin toisia. Aihe koetaan kuitenkin arkaluontoiseksi kertoa ystäville tai välttämättä edes imetysohjaajalle - kuka nyt muka sanoisi että tuntuu muuten helvetin vastenmieliseltä tämä imettäminen? Aiheesta kannattaa kuitenkin puhua, sillä siihen liittyvä stigma on turhaa. Kukaan ei valitse aversiota ja pyytämällä apua sitä voi työstää ja sen kanssa oppia pelaamaan.
Yleisimmin imetysaversio yhdistetään hormonaalisiin muutoksiin imettäjän kehossa; Imettäjät raportoivat enemmän aversiota kuukautiskierron, raskauden ja harvenevien imetyskertojen yhteydessä. Itselläni aversio on jokaisella kierroksella alkanut noin 10kk ikäisen vauvan kanssa, juurikin imetyskertojen vähentyessä. Myös ns. ylikuormittuminen kosketuksesta ("touched out") raskaan päivän jälkeen, tandemimetys tai heikoksi jäänyt ravitsemus ja nesteytys voivat vaikuttaa asiaan laukaisten aversiokohtauksen.
Näin helpotat imetysaversiota
Yleensä jo se, että tiedät mitä tapahtuu, auttaa vähän. Et olekaan tulossa hulluksi tai vieroksumassa yhtäkkiä pientä ihanaa lastasi. Kannustan myös puhumaan aiheesta ystävälle, vertaistukijalle tai imetysohjaajalle. Erityisesti tuki joltakulta aversiota kokeneelta on kokemuksellisesti monelle imettäjälle erittäin merkityksellistä jaksamisen kanssa. Vertaistukea voi löytää myös esimerkiksi facebookin vauva- tai imetysryhmistä.
Aversio on siitä vaikea kaveri, ettei siitä läheskään aika ole mahdollista päästä kokonaan eroon. Sen kanssa voi kuitenkin oppia olemaan, eikä vaikea kausi aversion kanssa tarkoita, että sitä jatkuu jokaisella imetyskerralla kunnes imetys loppuu.
Monella imettäjällä on avainsanana harhautus! Muihin asioihin keskittyminen imettäessä, esimerkiksi kirja, puhelin, tv, musiikki, lemmikin rapsuttelu tai vaikka lauleskelu. Seurassa tai ulkona imettäminen voi myös toimia erittäin hyvänä harhautuksena. Toisaalta jos tämä ei tunnu omalta, niin jotkut taas keskittyvät nimenomaan imetettävään lapseen, katselivat häntä, pieniä käsiä ja jalkoja tai juttelivat hänelle intensiivisesti. Kannattaa kokeilla kumman suuntainen taktiikka toimii sinulle paremmin.
Pienen vauvan rinnallaoloa ei voi rajoittaa, mutta isomman kanssa imetysten tahdistaminen imettäjän aikatauluun voi olla toimiva ratkaisu. Näin tiedät milloin seuraava imetyskerta on ja kauanko sallit sen kestävän, sekä voit rajoittaa imetyskertojen määrää.
Moni kokee aversiota vain öisin ja päätyy isomman lapsen kanssa lopettamaan yöimetyksen aversion seurauksena.
Joskus aversio lopettaa imetystaipaleen kokonaan
Imetysaversio voi olla todella vahvaa ja vanhemmuus itsessäänkään ei ole nyky-yhteiskunnassa kovin helppoa. Joskus käy niin, että aversion seurauksena imetys vähitellen loppuu tai se päätetään selkeästi lopettaa. Tämä on täysin ok. Sinun imetysmatkaasi koskevat päätökset ovat sinun ja imetettävän lapsen välisiä asioita, eivätkä ne vaikuta kykyihisi tai kelpoisuuteesi vanhempana. Aversioon päättynyttä imetystä saa surra tai sen loppumisen saa kokea myös helpotuksena - tässä ei ole oikeaa tai väärää, vaan ainoastaan sinun kokemuksesi, joka on todellinen sellaisenaan.
Imetysaversion kanssa ei kannata jäädä yksin, tukea on saatavilla! Imetysohjauksessa voidaan käsitellä myös aversiota ja miettiä yhdessä konkreettisia ja teille sopivia keinoja sen hallitsemiseen.
