Milloin kireä kielijänne on ongelma?
Kireä kielijänne puhututtaa ja ihan syystä. Muoti-ilmiönäkin tituleerattu vauvojen kireiden jänteiden vapauttaminen frenektomialla on nykyään yleistynyt paljon. Vanhemmat ovat yhä tietoisempia ja hakevat imetyshaasteisiin ja muihin ongelmiin apua. Myöskin vertaistukiryhmissä kireästä jänteestä puhutaan paljon ja moni kohtaakin kysymyksen "Onko jänteet tarkistettu?" pulmistaan avautuessaan.
Muoti-ilmiöstä ei kuitenkaan ole kyse. Ei, kaikilla vauvoilla ei ole kireä kielijänne. Kaikilla imetyksen kanssa kamppailevillakaan sitä ei ole. Mutta monessa perheessä kireän jänteen aiheuttamia pulmia vastaan ponnistellaan joka päivä.
Kireä kielijänne on synnynnäinen rakennepoikkeavuus, jolloin kielen alla oleva jännekudos rajoittaa tai estää kielen normaalia liikettä. Koko väestöstä esiintyvyydeksi arviointu 4-11%, mutta imetysongelmaisia imettäjä-vauva pareja katsottaessa löytyy kireä jänne jopa joka neljänneltä vauvalta.
Jännekireys estää tai rajoittaa kielen aaltomaista liikettä, joka on olennainen osa hyvää ja tehokasta imua vauvan suussa. Vauva painaa syödessään rinnanpäätä kitalakea vasten, jolloin syntyy alipaine. Kireä kielijänne estää tämän liikkeen tapahtumista osittain tai kokonaan ja aiheuttaa usein liudan haasteita perheen arkeen.
Kireä kielijänne voi aiheuttaa mm...
- suppeaa, löysää tai irtoilevaa imuotetta
- nännin puremista
- rinnalle jatkuvasti nukahtelemista
- heikkoa painonnousua
- pulauttelua tai refluksioireilua
- itkuisuutta tai koliikkia
- pitkiä ja/tai tiheitä syöttöjä
- litistyneet, valkoiset rinnanpäät
- rinnan huonoa tai olematonta tyhjenemistä
- kovaa imetyskipua
- nännien haavoja, mustelmia tai rakkuloita
- tiehyttukoksia ja rintatulehduksia
- haasteita pulloruokinnassa
Toki näitä haasteita voi löytyä muistakin syistä, esimerkiksi vaikean synnytyksen aiheuttaneet jumit vauvan kallon ja purentalihaksiston alueella, jolloin osaavalla kehohoidolla päästään pitkälle.
Kielijänteen leikkaaminen nostattaa välillä kulmia ja siitä on ammattilaistenkin keskuudessa monia mielipiteitä tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi. Imetysammattilaisten, jänteisiin erikoistuneiden kehohoitajien ja lääkäreiden, sekä ennenkaikkea - kielijännevauvojen perheiden kokemuksellinen näyttö hyvin yksinkertaisen toimenpiteen avusta ongelmiin on kuitenkin selvää. Jännekireys voi aiheuttaa vauva-ajan imetys- tai pulloruokintahaasteiden lisäksi ongelmia myöhemmin mm. kiinteiden ruokien syömisessä, äänteiden kehityksessä ja purennan kanssa.
Kireä kielijänne ei aina tarkoita, että toimenpide on välttämätön, mutta joskus imetysohjaus yhdessä kehohoidonkaan kanssa ei riitä avuksi. Joskus jänne voi myös rajoittaa kielen liikkuvuutta niin paljon, että on heti selvää, ettei muista keinoista yksinään ole apua ja jänteen vapauttamiselle on alusta saakka selvä peruste.
Vauvalla voi toki olla kireä kielijänne ja hän voi olla näennäisesti oireeton sen suhteen. Äidin rinnat, imetyskäytännöt ja vauva itse voivat kompensoida kielen vajaata liikettä muilla keinoilla, jolloin kokonaisuus tuntuu toimivan. Oireetonta ei toki ole yleensä järkevä leikata, mutta jokainen jännevauva hyötyy muusta kuntoutuksesta. Jännettä ei voi venyttää pidemmäksi, mutta ympäröivää kudosta voidaan hieroa ja parempia imetyskäytäntöjä opettaa. Eri asia on myös se, että kauanko esimerkiksi alussa hyvän näköisesti käyntiin lähtenyt imetys jatkuu sellaisena - kauanko vauva jaksaa kompensoida kielen liikkeen puutteita pinnistelemällä muilla lihaksilla.
Miten kannattaa toimia, jos epäilee kireää kielijännettä?
Kireän kielijänteen merkkejä voi kotonakin tarkkailla oireiden lisäksi suuta havainnoimalla. Kireän kielijänteen kanssa vauvan itkiessä kieli menee yleensä kupille, kielen keskiosassa näkyy lovi ja/tai etureunassa ”herttamainen” ns. sydämen muoto. Vauvan alaleuka näyttää usein myös taaksepäin vetäytyneeltä, eikä vauva tunnu saavan suutaan tarpeeksi auki syödessä. Kitalaki on myös usein holvimainen, korkea tai molempia.
Jos teillä on kireään kielijänteeseen viittaavia oireita tai ulkoisia merkkejä, hakeudu kireisiin jänteisiin perehtyneen imetysohjaajan ja/tai kehohoitajan luokse, tai suoraan jänteisiin perehtyneelle korva-nenä-kurkkutautien erikoislääkärille. Jos tilanne ei imetysohjauksella ja kehon kireyksien hoidolla parane, voi leikkaus olla tarpeellinen.
Huomaathan, että kireän kielijänteen tunnistaminen ei kuulu lastenlääkärin, kätilön, neuvolan terveydenhoitajan tai edes imetysohjaajan perusosaamiseen, vaan vaatii perehtymistä täydennyskoulutuksella erikseen. Se, että neuvolassa tai synnärillä on sanottu jänteen olevan hyvä, ei siis todellisuudessa välttämättä kerro mistään yhtään mitään ja jänteiden todellinen tarkistaminen vaatii erillistä osaamista ja aina vauvan suun rakenteiden ja toiminnan tutkimista sormien avulla.
Itse olen imetysohjaajana saanut koulutusta kireiden jänteiden tunnistamiseen ja kuntouttamiseen (niin ilman toimenpidettä, kuin sen jälkeenkin haavahoitona) usealta jänteisiin erikoistuneelta ammattilaiselta Suomessa ja lähetänkin aina asiakkaat, joiden jänteissä epäilen kireyttä, eteenpäin erikoislääkärille tai tarvittaessa myös kokeneemmalle imetysammattilaiselle/kehohoitajalle. Jänteiden hoito on joukkuelaji ja moniammatillisella hoidolla saavutetaan paras lopputulos!